Kuusenkerkkä – Piristää kuin patikkaretki

Kuusenkerkkä on vitamiini- ja antioksidanttipommi, jonka ravintoarvot tiivistyvät pakastekuivattuna jauheena. Tuoreissa Lapin metsistä keräämissämme kuusenkerkissä on C-vitamiinia 70,9 mg / 100 g, kun taas kuusenkerkkäjauheen C-vitamiinipitoisuus on huikeat 382mg / 100g!

Kuusenkerkät ovat kuusen vaaleanvihreitä versoja eli vuosikasvaimia, jotka ovat parhaimmillaan kesäkuussa ennen kuin neulaset muuttuvat tummemmiksi ja kovemmiksi. Kuusenkerkkien poimiminen ei kuulu jokamiehenoikeuksiin ja siihen tarvitaan maanomistajan lupa. Metsä on muutakin kuin tukkipuuta!

Tällä sivulla kerromme mitä hyötyä kuusenkerkästä on uusimman tutkimuksen ja perinnetiedon valossa sekä annamme vinkkejä kerkkien keruuseen ja käyttöön.

Kuusenkerkkä oli vuoden 2021 rohdoskasvi

Suomen Terveystuotekauppiaiden Liitto valitsi kuusenkerkän vuoden 2021 rohdoskasviksi. Heidän mukaansa se on hyvä esimerkki luonnontuotteesta, jonka hyödyntäminen kaupallisesti on vasta alussa.

• Kuusenkerkässä on runsaasti C-vitamiinia ja antioksidantteja
• Pakastekuivaus säilyttää parhaiten kuusenkerkän ravinteet
• Kuusenkerkissä tai niistä valmistetussa jauheessa ei ole raskasmetalli- tai torjunta-ainejäämiä, ja sen mikrobiologinen laatu on erinomainen
• 99 % kuusenkerkistä jää keräämättä

Kuusenkerkän keruuopas

Kokosimme oppaan, jonka avulla kerkkien kerääminen on helppo aloittaa.

Oppaasta selviää:

• Millaisilta alueilta kerkkää voi kerätä
• Miten valmistautua kuusenkerkän keräykseen
• Millaisen vaatetuksen ja välineet poimija tarvitsee
• Kuinka varmistat poimimiesi kerkkien laadun
• Miten kerkät käsitellään ja säilötään poiminnan jälkeen
• Kuinka hyödynnät kuusenkerkkiä osana arkiruokailua

Kirpsakka kuusenkerkkä

Luonnonvarakeskuksen (LUKE) tutkimukset ovat osoittaneet, että kuusenkerkässä on runsaasti C-, K1- ja A-vitamiinia, eli se on todellinen vitamiinipommi. C-vitamiini edistää immuunijärjestelmän normaalia toimintaa ja auttaa vähentämään väsymystä ja uupumusta. K-vitamiini puolestaan edistää luiden pysymistä normaaleina ja A-vitamiini on näkökykyä ja ihon hyvinvointia ylläpitävä antioksidantti. Erityisen hyvin ravinteet säilyvät pakastekuivatussa kuusenkerkkäjauheessa.

Kuusenkerkkiä on perinteisesti käytetty hengitysteiden hoitoon ja vanha kansa pureskeli niitä myös pitääkseen huolta suusta ja hampaiden hyvinvoinnista.

Monet kuusenkerkkää nauttineet ovat kokeneet saavansa apua seuraaviin ongelmiin:

• Väsymykseen
• Heikkoon yleiskuntoon
• Hengitystievaivoihin
• Suun ongelmiin

Parhaimmillaan kuusenkerkkä on tuoreena, mutta sitä voi säilöä pakastamalla tai upottamalla kerkät hunajaan. Kuivattaminen kotikonstein on vaikeaa. Parhaiten kuusenkerkkien maku, väri ja ravinteet säilyvät pakastekuivaamalla.

Upeaa makua ruokiin ja juomiin

Ruokiin ja juomiin tuoreet kuusenkerkät antavat metsäistä, hiukan sitrusmaista, puolipihkaista aromia. Kokeile kerkkiä kalakeittoon tai graavikalalle tillin sijasta, ripottele nuoria kerkkiä salaatin sekaan sellaisenaan, käytä jälkiruokien kuten juustokakun tai jäätelön maustamiseen, tai vaikkapa koristeena voileipäkakussa. Jos taas tahdot tehdä kuusenkerkkähunajaa, upota tuoreita kerkkiä hunajaan ja anna tekeytyä viikko tai pari. Sen jälkeen kerkät vain siivilöidä pois ja kerkkähunaja on valmista nautittavaksi!

Tutustu muihin herkullisiin yrttiresepteihimme.

Ps. Jos haluat säilyttää kerkkien arvokkaat ravinteet niitä ruokiin lisätessäsi, vältä kerkkien liiallista kuumentamista. Vaikka itse tehty kuusenkerkkäsiirappi maistuukin ihanalta, se ei ole paras tapa saada kerkästä kaikkia sen terveyshyötyjä.

Kuusenkerkät eivät sovi kaikille

Kuusenkerkät saattavat aiheuttaa allergisia reaktioita henkilöille, joilla on astma tai hinkuyskä. Myös hartsiallergikkojen on syytä jättää kerkät väliin.

Kuusenkerkän kerääminen

Kuusenkerkän oikea keruuaika vaihtelee vuodesta riippuen ympäri Suomen. Yleensä se on touko-kesäkuussa. Paras sesonki kestää vain pari viikkoa, joten kauden koittaessa metsään kannattaa mennä heti. Oikea aika kerätä kuusenkerkkää on, kun se on muutaman sentin pituinen ja kirkkaan vaaleanvihreä. Luken tutkimuksen mukaan kuusenkerkän kerääminen ei vahingoita kuusen kasvua merkittävissä määrin, kunhan kerkkiä ei kerätä aivan puun huipulta.

Kuusenkerkän kerääminen vaatii aina maanomistajan luvan. Maanomistajan saa helpoiten tietoonsa kyselemällä paikallisilta tai ilmaiseksi soittamalla Maanmittauslaitokselle.

Isompia määriä tai kaupalliseen tarkoitukseen kerätessä voi maanomistajalle joutua maksamaan pienen korvauksen, mutta yleensä pienen määrän keräämiseen lupa heltiää helposti. Kannattaa kuitenkin seuraavan vuoden keräämistä silmällä pitäen muistaa maanomistajaa vaikkapa pienellä kuusenkerkästä itse tehdyllä herkkulahjalla.

Keruuastiaksi soveltuu tavallinen ämpäri tai istutusvakka. Isompia määriä poimiessa eräsäkit ovat hyvä vaihtoehto säilytykseen. Koska kuusenkerkät ja hyttyset heräävät usein eloon samaan aikaan, hyttyshatun käyttö on suositeltavaa ja siinä missä hygieeniset muovihanskat pitävät kerkätkin puhtaana, suojaavat ne lisäksi ainakin hyttysten pistoksilta. Muista ottaa mukaan myös kartta ja kompassi, jotta et kerkkäpäissäsi eksy metsässä. Varustaudu hyvillä eväillä ja ota reilusti juomista matkaan; kuusenkerkkien kerääminen on hidasta työtä. Aluksi voi odottaa saavansa noin 10 kg päivässä, mutta huippupoimijat voivat kerätä jopa yli 40 kg.

Parhaisiin tuloksiin pääsee, kun käy etukäteen etsimässä parhaat kuusenkerkkäapajat. Sellaisia ovat yleensä tiheät, suhteellisen nuoret kuusimetsät. Älä kerää kuusenkerkkää vilkkaan tien tai teollisuusalueiden lähettyviltä. Myös kemikaalien, kuten hyttysmyrkyn käyttöä kerätessä kannattaa välttää. Itsestään selvää on, että kerääjästä ei jää metsään jälkeäkään, joten tuothan mukanasi kaiken minkä metsään kannoitkin!

Kannattaa seurata myös säätiedotusta, sillä sateisina päivinä kerkän tehopoiminta ei ole mahdollista. Muistathan, että kerkänkeruuaika on usein myös lintujen ja muiden eläinten pesimä- ja poikasaikaa, joten mikäli törmäät esimerkiksi kanalinnun pesään, kierräthän sen kaukaa!

Kuusenkerkän myynti

Yleensä isojen toimijoiden laatuvaatimukset ovat erittäin korkealla, eivätkä he osta pieniä (alle sadan kilon) eriä kuusenkerkkää. Jos kuitenkin olet kiinnostunut kerkänpoimimisesta ansaintamielessä, kannattaa ottaa alan toimijoihin ajoissa yhteyttä, jotta saat ohjeet tuotteen oikeasta käsittelytavasta. On epämiellyttävä yllätys kerätä monta sataa kiloa kerkkää vain huomatakseen, että se ei sovellukaan kaupalliseen tarkoitukseen. Kuusenkerkän myynti on Suomessa marjojen tapaan verotonta. Ahkera kerääjä pystyykin tekemään sillä vuosittain hyvän tilin.

Mikäli olet kiinnostunut isojen määrien keräyksestä Lapissa, voit olla yhteydessä meidän Katjaan.

Vaikka et olisikaan kiinnostunut keräämisestä ansaintamielessä, ei tätä ‘Suomen omaa appelsiinia’ kannata jättää keräämättä. Jo muutaman tunnin keräyksellä saat kuusenkerkkää omiin tarpeisiisi talven varalle!

Kuusenkerkän säilöntä

Kuusenkerkkä pilaantuu nopeasti. Etenkin lämpimänä päivänä se täytyy saada viileään 3-4 tunnissa. Pidempiä keräysrupeamia varten kannattaakin ottaa mukaan iso kylmälaukku tai jättää välissä osa saaliista vaikkapa puronvarteen tai johonkin muuhun viileään paikkaan odottamaan.

Paras tapa kuusenkerkän säilömiseen on pakastekuivaus, mutta kotioloissa tämä ei yleensä ole mahdollista. Siksi kuusenkerkkä kannattaakin pakastaa pienissä erissä, esimerkiksi minigrip-pusseissa. Näin voit kaapia tarvittavan määrän suoraan pussista vaikkapa smoothieen. Kotona kuivattaessa kuusenkerkän aromit katoavat helposti ja väri muuttuu ruskeaksi.

Kuusenkerkkäjauheen valmistus

Kuusenkerkkäjauheen valmistus tapahtuu seuraavasti: Ensin kuusenkerkät kerätään ja seulotaan. Tämän jälkeen ne pakastetaan ja pakastekuivataan. Pakastekuivaus tapahtuu erittäin alhaisessa lämpötilassa ja vaatii monimutkaisen teollisuustason laitteen. Tämän jälkeen kuivatut kerkät jauhetaan haluttuun karkeuteen. Lopuksi tuote purkitetaan.

Kerkkä-kuusenkerkkäjauheeseemme ei lisätä tämän lisäksi mitään muuta.

• Sprouts and Needles of Norway Spruce (Picea abies (L.) Karst.) as Nordic Specialty—Consumer Acceptance, Stability of Nutrients, and Bioactivities during Storage. September 2020
• Luonnonraaka-aineiden terveysvaikutuksia. Kirjallisuustutkimus 2007.
• Kuusenkerkkien keruun vaikutukset puihin. Metla 2005
• Antibacterial Compounds in Predominant Trees in Finland. University of Helsinki 2014.